Säätiön intressinä on, että keskusta pysyy elinvoimaisena ja kiinnostavana paikkana yrittää ja elää. Osallistumme aktiivisesti Jyväskylän keskustan kehittämistä koskeviin keskusteluihin, toimiin ja tapahtumiin sekä omalta osaltamme pidämme huolta siitä, että keskusta säilyy elinvoimaisena paikkana yrittää laadukkaiden toimitilojen vuokraustoiminnan kautta.
Säätiön omistuksessa oleva Nikolainkulman kiinteistö on Jyväskylän rakennusarkkitehtuurin helmi. Se on yksi harvoista Jyväskylässä säilyneistä julkisista puurakennuksista.
Nikolainkulma on yhdistelmä Jyväskylän vanhaa historiaa ja nykyaikaa. Näin yliopiston tutkimuksen tukemisen ohella Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö on antanut panoksensa Jyväskylän kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen perinnön säilyttämiseen.
Tutustu Nikolainkulman tiloihin tai tee tilavaraus
Komean, kulmatornillisen hotelli-ravintolarakennuksen rakennutti ravintoloitsija Nikolai Wahlgren. Puusepän poika Nikolai Wahlgren muutti 21-vuotiaana poikamiehenä ensin kotoaan Joensuusta Petäjävedelle. Siellä hän toimi kauppiaana, tervatehtailijana ja postinhoitajana. Jyväskylään hän muutti perheineen vuonna 1894.
Rakennus toimi hotellina vuosikymmenten ajan. Sota-aikana tilat toimivat sotasairaalana. Ravintola- ja hotellitoiminnan lisäksi rakennuksessa on harjoitettu monenlaista liiketoimintaa. Siinä on ollut mm. herrain vaatetusliike, herkku- ja hedelmäpuoti, hammaslääkärin ja eläinlääkärin vastaanotot, rautatieläisten kauppa ja ajuriliike. Kuuluisin talon vuokralaisista on kuitenkin Alvar Aalto, jonka ensimmäinen toimisto, Arkkitehtuuri- ja monumentalitaiteen toimisto Alvar Aalto, toimi rakennuksessa syksystä 1923 kevääseen 1924.
Syksyllä 1959 lopetti talossa silloin toiminut Kaupunginhotelli ja seuraavana vuonna uusi Keski-Suomen Lääninhallitus muutti taloon. Vuonna 1972 lääninhallituksen tilalle tuli Jyväskylän kaupungin kouluvirasto. Nykyään rakennus on lähinnä toimistoluonteisessa käytössä. Talossa toimii myös juhlapalvelu ja kahvila.
Vuonna 1999, rakennuksen täytettyä 100 vuotta, se nimettiin Nikolainkulmaksi. Sen rakentamisvuonna toimi Venäjän keisarina ja Suomen suuriruhtinaana Nikolai II, Suomen kenraalikuvernöörinä Nikolai Bobrikoff, ja rakennuksen rakennutti Nikolai Wahlgren keisari Nikolai I:n mukaan nimensä saaneelle Nikolainkadulle.